Friends?

I'm the chewing gum stuck to your sole
I'm the rain that soaks your trousers
I'm the crumbs in your bed
I'm the shoelace that breaks when you're in a hurry
I'm the rubbish you nforgot to put in the bin
I'm the person who forgets to listen when you talk
I'm the glob of toothpaste on your newly-washed sweater
I'm the song you can't get out of your head
I'm the monotonus sound that wakes you up when you take the morning off
I'm the clothes you've become tired of
I'm the wind that wrecks your hairdo
I'm the food with too many calories
I'm all the people that stare when you're feeling sad
I'm the headache the day after
I'm the telephone that rings when you've just fallen asleep
Will you still be my friend?

Katson kuinka sadepisarat virtaavat pitkin ikkunaa
Niin kuin nää kyyneleet mun poskilla
Sä tulit,
vaan et odotuksia vastannutkaan
Et mun unelmien prinssi ollutkaan

Oli hauskempaa ku aikoihin
Laulettiin, naurettiin, sekoiltiin
Just siks mä rakastan teitä,
mun omia pikkusia
Kunhan ootte mun luona,
kaikki on hyvin


Mulla ei oo ollut pitkiin aikoihin niin hauskaa kun tänään, kiitokset rakkaille Tonille ja Empulle <3

Rakastan sun silmiä
ja tuota lumoavaa hymyä.
Tekisi mieli suudella
noita täyteläisiä huulia.
Jos vain sallit,
sut taivaaseen kantaisin,
hellästi rakastelisin,
pieniin suudelmiin hukuttaisin.
Jäätäis yhdessä unelmiin,
valkeaan, pehmeään pumpuliin,
vaaleanpunaisiin maisemiin.
Ja aina yhdessä oltaisiin,
ikuisesti toisiamme rakastettaisiin.

Taisin rakastua :)<3

Vanhemmat halus mut silmistä pois
Ja etten enää surua tois
Täytyy olla kuten muut haluaa
Ei kilttikään aina kelpaa
Muutu en
Uuden tien valitsen
Kunpa vaan oisin onnellinen

Hieno käännös Summer nights biisistä, Stagen voittaja koulun TYK:in musikaalissa "Silmistä pois"

You don't know

You don't know...
...but I love your hair
You don't know...
...but I love your eyes
You don't know...
...but I love your smile
You don't know...
...but I love your hands
You don't know...
...but I love your tummy
You don't know...
...but I love your legs
You don't know me...
...but I know you
You don't know...
...BUT I DO LOVE YOU BABY!

Mä en koskaan pysty sanomaan
mitä sua kohtaan sydämessäni tunnen

Älä huoli, kaikki kyllä hoituu
Laulaessa huolet helpottuu

Mä rakastan Miraa
Päässäkö viiraa?
Hitto!
Pakko tunteet piilottaa

Ote mahtavasta Stage-musikaalista Aurinko nousee idästä :)
Todella kaunis rakkaudentunnustus

Ikuista

"Meidän rakkaus on ikuista",
sä sait mut siihen uskomaan.
Mut sä valehtelit,
ei se ikuista ollutkaan.
Sä jätit mut yksin,
yksin kylmään maailmaan.
Nyt joku muu sun sanoihis uskoa saa,
suhun luottaa.
Sä sait mun heikon sydämen,
sitten sä rikoit sen.
Ehjäksi sitä en saa,
vaikka kuinka yrittäisin
liimata palasia yhteen.

Aamu sininen
Huone valkoinen
Makaa sängyllä
tyttö tuskainen
Vierellä ystävä istuen
Kyyneleet valuen
Miettien miksi

Valkoisilla lakanoilla
makaa tuo tyttö tuskainen
Keho hauras, hento ja särkyvä
Kädet ristittyinä, toivoen apua
rukoillen tuskansa loppua

Istuu vierellä ystävä
tuhansia kysymyksiä miettivä
peläten pahinta
"Entä jos et siitä enää nousekaan
enkä näe sinua enää milloinkaan,
mitä sitten teen?"

Nousee tyttö tuskainen
katsoo ystävää
silmät loistaen
"Olen ehkä hauras,
hento ja särkyvä,
mutta silti minä nousen,
minä taistelen."

Siipirikko

Pikkulintu sinisiipinen
mikä sinut tänne lennätti?
Lintu sinisulkainen,
minun kämmenelleni?

Siipesi sinisen,
haavoittuneen
sidon kääreeseen.

Tiesitkö lintunen,
että minä auttaisin,
siksikö lensit luokseni?

Siipesi paranee hiljalleen,
tulee eron päivä ja
sinun on aika lentää pois.

Kauniisti laulaen,
minun kämmenelläin,
levität siipesi levälleen,
ilmaannouset ja lennät
takaisin kotiisi,
pesään risuiseen.

Sinua ilolla muistelen,
ulos ikkunasta katsellen,
jos vaikka sinut taas näkisin.

Yksi sydän

Mulle on annettu vain yksi sydän.
Yksi sydän, joka särkyy helposti.
Yksi sydän, jota ei särkyessään voi korjata.
Yksi sydän, jota ei liimallakaan paranneta.
Yksi sydän, johon oon tallettanut rakkaimmat muistoni.
Muistoni, joihin liityt sinä.

En kelvannut

Sulle ei kelvannut mun raidalliset saappaat,
eikä myöskään tennarit,
kirpparilta ostettu marimekon feikkikassi,
yölliset puhelut,
barbie-värityskirjat,
pehmolelut sängyllä,
pikkukyyneleet mun poskilla,
eikä mun takkutukka.

Kasva isoksi,
muutu,
jos haluat minut
Tee minusta ainoasi, poika
Tästä päivästä lähtien
Sinun täytyy oppia virheistäsi
tai minä kävelen pois

Autiotalo

Mä en osannut paremmin rakastaa sua.
Mä tein sen tavallani, miksei se kelvannut sulle?

Sä lähdit, ei susta näy enää jälkeäkään.
Sun lähdön mukana lähdin minäkin,
oon tyhjä kuin autiotalo.

Mä kuljen sieluttomana ympäri kaupunkia,
etsin sua, vaikka tiedän, et sä et oo siellä.

Mä tekisin kaiken toisin, jos vaan voisin.
Mut tehty mikä tehty,
ei sitä saa enää muutettua.

Mä olin tyhmä, luulin oikeesti,
että sä oisit siinä aina.

Ja nyt mun sydän on särkynyt
pieniksi pirstaleiksi.

Kuka korjaisi pienen, haurastuneen sydämen?

Ne sanoo, et mä oon enkeli, vaikkei ne edes tunne mua
Ne sanoo, et mä oon ilonen, vaik ne ei tiedä kuinka mun sisimpään sattuu
Ne sanoo, et mä oon ystävällinen, vaik ne ei tiedä kuinka mä oikeesti vihaan

Ne sanoo, et oon tyhmä, koska oon blondi
Ne sanoo, et oon huora, koska en kulje heidän kanssaan
Ne sanoo, et oon juoppo, vaik en oo ees koskenu alkoholiin

Oon vain pikkutyttö. Haluan elää enkelinä tai piruna.
Ite en voi sitä päättää. Tahdon vain pysyä rakastettuna

Ei hiljaisemmin,
niin hiljaa koskaan
sydän kuiskata voi,
etteikö rakkaus sitä kuulisi.

Silloin

Silloin suutelin sinua, se tapahtui kuten kuvittelin
Silloin pystyin näkemään, että en erehtynyt
Silloin taistelin, että näkisit minut
Silloin huolehdin, että olen tyynysi
Silloin...
Silloin...

Ole huoleti, olen tässä
Aivan lähellä, kiinni sinun elämässä
Nuku vaan ja sitten kun heräät,
en ole täällä enää ja se tekee kipeää
Älä kuitenkaan luovuta,
älä anna surun viedä voimia
Joka hetki olen lähelläsi, ihan vierelläsi
Ja sitten kun aika loppuu, kaikki tummuu
pidän kiinni kädestäsi
Sinu pelottaa kulkee aivan yksin
läpi koko elämän,
mutta olen mielessäsi nytkin,
enkä lähde koskaan sydämestäsi
Elän ikuisesti muistoissa
Ja niin kauan kuin olet maailmassa
Sinun ei ikinä tarvitse pelätä,
sillä minä suojelen sinua ylhäältä,
täältä pilven päältä
Ja varmistan joka sekunti,
et sinulla on kaikki hyvin

Sinulle

Etkö tunne rakkautta,
tätä elämisen jaloa taitoa,
etkö näe kaipausta,
jota katseeni voisi tarjota.
Huomaatko silmäni sumuiset,
kyynelvanan kimalluksen,
jaksatko uskoa huomiseen,
pumpulinpehmeään rakkauteen.

Toivo

Vain yksin hän istui
ei vierellään ketään
Vierii kyynel poskelleen
yksin hän itki
Tuli tuulahdus lämmin,
katseensa hän nosti
Tuli hymy hänen huulilleen,
sillä takaisin oli rakas tullut
Näin silmänsä hän sulki
oli onni hänet vallannut
Mutta kun silmänsä hän avasi
oli rakas jo mennyt
Mut viel toivo oli jäänyt
Toivo onnesta, kanssa rakkaan

Plääh...

Eilen yöllä, ku olin menos nukkumaan ni mulle tuli mieleen runo, mut kun olin saanut valot päälle, vihon eteeni ja kynän käteen ni se oli jo hävinnyt...
Jäi mulle muutamia rivejä mieleen, mut yritä nyt näistä sitten väsät runo:

Onko rakkautta tää, vai harhaa pelkkää?

En yöllä yksin unta saa, sun kuvasi mua vainoaa

En vain saa sua mielestäin, siksi unelmiin mä jäin

Haluun sut, vaan en sua saa ja siksi unelmat valvottaa

Muista minut

En tiedä mistä kirjoittaisin,
mutta toivon,
että lukisit nämä rivit
ja muistaisit minut.>

Miljoona sanaa,
triljoona kyyneltä,
silti mikään ei saa Sinua takaisin.>

Huomaa mut!

Mä pyysin rakkautta, sääliä sain.
Mä tahdoin uskoa, petit sä vain.
Toivon kipinä mukanani jatkoin vain.
En tahdo sua unohtaa, vaikka pakko mun on.
Toivoin onnea, suruun riuduin.
Milloin sä oikeen huomaat mut?>

Kuljen ulkona sateessa,
vesi valuu pitkin hiuksia.
Tuuli puhaltaa kylmästi
ja jossain salama välähti.
Kuulen ukkosen jyrähtävän,
aika tuntuu pysähtyvän
ja tiedän jonkun päättyvän.
Ympärillä kaikki hiljenee
ja maailman värit pimenee.
Elämä ei kestä ikuisesti,
se on vain lyhyt testi.>

Viimeinen kesä

Kesä oli kuuma kauniskin,
kun tajusin, ettet enää palaa takaisin.
Olit ystävä erilainen kuin muut,
toivoisin että takaisin tuut.
Huolet aina jaettiin ja yhdessä naurettiin,
mutta sitten vasta tajuttiin:
Tää kesä viimeiseksi jää
ei, ei me nähdä enää.>

Joskus asiat kasaantuvat kaikki päällekäin,
silloin minäkin niiden alle jäin.
Mut löysin hyvän ystävän,
joka silloin auttoi mua,
nyt joka päivä mä kaipaan sua.

Miks sun piti mennä?
Etkö takaisin vois tulla?
On ikävä mulla,
mut viel luokses en voi tulla.

Itkin paljon, ei siitä tullut loppua,
asioita, joilla ei oisi ollut hoppua.
Liian moni asia täytti mun pään
ja pelkäsin, että niiden alle taas jään.>

Haluan tuntea onnen,
mutta vain Sinun kanssasi!
Haluan olla rakastettu,
mutta vain Sinun rakkaudellasi!
Haluan elää ikusesti,
mutta vain Sinun vierelläsi!
Haluan rakastaa, mutta vain
SINUA!>

R.I.P

Muutama vuos sitte,
kun me tavattiin,
joka päivä kaupungilla kuljettiin
ja talvipakkasilla toisiamme lämmitettiin.
Mut yhtenä päivänä kävikin niin,
et elämän menoa me mietittiin.
Sun veljesi kertoi, että pian lähtisit,
en tajunnut mitä hän silloin meinasi,
kunnes näin sinun lähtevän,
enkelinsiivin pois lentävän,
ei lähdölles mitään voinut tehdä.
Tiedän kaikki päättyy aikanaan,
oisit tullut mua vielä kerran halaamaan,
jään sua nyt syvästi kaipaamaan.>

Sun on otettava ote.
Ei tartte olla nopee,
mut vähemmän voisit silloin kokee.

Sun on unohdettava, mitä on takana.
Vaihdettava likainen lakana.
Se maailma vie sut, se on katala.

Sun on katottava eteen,
se ehkä pahaa tekee,
mut siel on valo, jos suostut sen näkee.

Sun on unohdettava muut,
keskityttävä itseen, kasvatettva paksu kuori puun.
Ei se, jota kaipat, enää takas tuu.

Sä oot vahva, sä tiedät sen.
Ei näitä muistoja oo mielessä jokaisen.
Jos oot tarpeeks vahva, oot ikuinen.>

Ikirouta

Kun mä tapasin sut,
olin niin rakastunut,
tunteista humaltunut,
etten huomannut
kuinka sä rikoit mut.

Nyt olen vain pettynyt,
monta kyyneltä vuodattanut,
silti olen unelmiin uskonut,
mut kukaan ei vielä
ole sydäntäni ikiroudasta sulattanut.>

Ikävä

En yöllä unta saa.
En saa ajatuksiltani rauhaa.
Taivasta katselen
ja sua ajattelen.
Miten paljon sua rakastan
ja kuinka kovasti sut takaisin haluan.
Mietin yhteisiä hetkiä ja sanoja.
Mietin mikä meni pieleen ja
miten sen voisi korjata.
Kaipaan sua öisin viereeni.
Kaipaan sua päivisin elämääni.>

Jos

Jos minulla tuhat kättä,
halaisin sinua lujemmin.
Jos minulla olisi tuhat jalkaa,
juoksisin luoksesi nopeammin.
Jos minulla olisi tuhat sydäntä,
rakastaisin sinua enemmän.

Aurinko

Jotkut ajattelevat sen lämpimäksi,
toiset pimeyden kukistajaksi.
Aurinko on aina iloinen ja kultainen,
vain harva on samankaltainen.
Oikeastaan aurinko on kuin sinä minulle,
kuin ruusunoksa pienelle kirpulle.
Mitä olisikaan maailma ilman aurinkoa?
Luulen, että se olisi kuin elämäni ilman sinua.>

Hukkunut sydän

Näin sinut
ja sydämeni huudahti ilosta.
Se kahlasi hiustesi olkipellossa,
lepäsi pehmeillä huulillasi.
Menin.
Mutta sydämeni ei tullut mukaani,
sillä se oli hukkunut
uidessaan silmiesi järvissä.>

Painajainen

Kuka on herännyt painajaiseen
keskellä yötä
ja huomannut, että
ei ole koskaan nähnyt unta.
Kuka on herännyt tähän
elämään
vasta kun on viiltänyt ranteet auki.
Kuka ymmärtää toista,
kuka itseään.>

Haluan rakastaa sinua

Tule tänne, haluan tuntea sinut, haluan maistaa sinut,
haluan tuntea ihanan tuoksusi
kutittavan hellästi nenääni.
Haluan painaa huuleni hellästi pehmeitä huuliasi vasten,
haluan hukuttaa sinut
pieniin suudelmiin ympäri kehoasi.
Haluan upottaa käteni tuuheisiin hiuksiisi.
Mutta ennen kaikkea haluan rakastaa sinua, ja olla sinun,
kokonaan sinun, vain sinun...

Monia...

On monia asioita, joita oon miettinyt.
Monia, joista en oo saanu selvää.
Monia, joita en pysty selvittämään.
Monia, joita en mä anteeks pysty antamaan.
Enkä unohtamaan.
Niin paljon oon mä joutunut kärsimään, kestämään.
Surut sisälle sulkemaan.
Niin monesti on luottamus petetty.
En iloita jaksa enää sellaisita asioista, joista voisin.
Niin paljon mun sydäntä on särjetty, satutettu.
Koittakaa se jo ymmärtää!>

Minulle sopiva

Et kuulu minulle.
Sinä olet jo jakanut itsesi kahtia.
Puolet jää itsellesi ja puolet annat rakkaallesi.

Minä olen hukassa,
kaukana poissa täältä.
Olen sinun luonasi joka hetki.
Kun istun koulussa, ajattelen sinua.
Kun olen kaupassa, ajattelen sinua.
Yöt kulutan sinulle.
Aamulla ajattelen ensimmäisenä sinua.
Olet minulle äärettömyys ja haaste.
Sinun tapasi puhua minulle on jotain ainutlaatuista.
Olet mielikuvitukseni tuottamama elämä.
Sinun silmäsi heijastavat surua sydämestäsi.
Minä haluan sinulta vain hetken.
Onko se liikaa?

En unohda sinua.
Älä luule!
Älä kuvittele, että olet minulle kuin yksi muista.
Et ole!
Olet tärkeä!
Ihana!
Minulle sopiva...>

Kuuntele tuulta ja olen kanssasi.
Kutsu ukkosta ja kutsut minua.
Katso sateenkaarta ja olen vierelläsi.
Sytytä liekki ja seuraan sinua aina.>

Olit mulle kuin maailma,
sen kuu ja tähdet.
Olit kuin päivä,
sen tunnit ja minuutit.
Olit mulle koko elämä,
sen joka hetki.

Mutta nyt olet kuin syksy
ja sen kuolleet lehdet.
Kuin sade, jossa seison ypöyksin.
Öisin sua kaipaan,
luoksesi kaipaan.
Voi kunpa vain pääsisin
sinun luoksesi uudelleen.>

Tuhkimo

Kiire.
Muista hengittää.
Hukkaa toinenkin lasikenkäsi,
etsitään se huomenna.
Nyt juostaan.>

Lähtösi jälkeen

Lähtösi jälkeen
minulle ei jäänyt muuta
kuin vanhat,
hullut unelmat
ja sydän,
joka lyö tyhjää...>

Kesärakkaus

Kesä.
Minttujäätelö,
märkä uimapuku,
fillari,
suomirokki.
Paljaat varpaat,
kärpästen surina,
rakkaus.
Sinä.
Me.
Kesä.>

Hiljaisuus

Miten rakastankaan hiljaisuutta,
sen suloista laulua.
Miten rakastankaan hiljaisuutta,
yksin kotona,
nojatuoliin käpertyneenä,
vierellä lämmin kahvikuppi ja hyvä kirja.
Miten rakastankaan hiljaisuutta
kesällä kivellä istuen,
hengittäen raikkaita tuoksuja sisääni
ja linnun laulua kuunnellen.
Miten rakastankaan hiljaisuutta,
yksin.>

Orja

Olen vanki
ja kuitenkin orjista onnellisin.
Olen vanki sinisten silmien
ja siksi niin onnellinen.>

Lainatakseni Disneyn Aristokatteja: "Sun silmäs loistaa ku safiirit"

Ilmaa

Joku väittää,
että olen hänelle kuin ilmaa,
mutta kuina tärkeää ilma onkaan!

Maailman ihanin

Maailman ihanin katse on sinun katseesi.
Maailman ihanin hymy on sinun hymysi.
Maailman ihanin suukko on sinun suukkosi.
Maailman hirvittävin tosiasia on,
että sinä et ajattele samoin.>

En saa unohtaa

En tiedä mikä sai minut rakastumaan sinuun,
en tiedä mikä laukaisi tämän kaipuun.
Tietysti olit kaunis, mutta oli sinussa muutakin,
katseesi ja eleesi, ne lävistivät sydämeni.
Olemuksesi, se jotenkin vangitsi.
Se veti minua puoleensa,
se oli mieleenpainuvaa vaikutusta,
radiosoiton kaltaista.
Olit kaunis rakkauslaulu, joka jäi soimaan mielessäni,
jäi soimaan alitajunnassani,
jäi soimaan sydämessäni
ja syvällä sielussani.
Olet kuin minulle tehty,
olet laulu johon en koskaan kyllästy,
eikä me edes hyvästelty,
jokin ei anna minun unohtaa sinua,
mutta toivottavasti se on vain hyvä asia.>

Muistoja, muistoja... T<3 En ikinä unohda sua

Usko, toivo, rakkaus

Älä riko jo särkynyttä.
Älä tee palasista
murusia.

Ei auta tähän sydämeen
enää pikaliima.
Se hapettuu pois.

Jospa sinä olisit minun
jeesusteippini,
valo, ilo,
usko, toivo, rakkaus

Unelma

Aikaa oli ja on
kaduilla olla
asteltavina
autioilla kujilla
yksinäisen unelmoida
kahdesta kenkäparista
vierekkäin
kuumalla asfaltilla
sateisella kadulla
jäljistä kylmässä lumessa.>

Testi sydämelle

Ei se tarkota, että sä pitäisit musta,
vaikka kertoisin, että pidän susta.
Sä et muhun päin vilkasekaan,
joten miksi puhuisit mulle sanaakaan.
Joka päivä tunnen pelkkää tuskaa,
en haluis kokee tätä enää uudestaan.
Joka hetki yritän sut vain unohtaa
ja tällä kaikella vain sydäntäni testaan.

Kadonnut rakkaus

Kultaiseen hiekkaan sä sydämen piirsit,
katsoit mua kuin aarretta,
kuiskasit sanat "I love you".
Suudelman hellän ja suloisen
sä painoit mun huulillein.
Me hiljaa siinä istuttiin, katsottiin ja
yhdessä myös lähdettiin.
Emme koskaan palanneet yhdessä, vain minä.
Istuin kultaisella hiekalla,
en enää nähnyt rakkauden merkkiä, sydäntä,
se oli poissa.
Meri oli huuhtonut sen mukanaan,
niin myös meidän rakkautemme.>

Lumienkeli

Et saa unohtaa ihanaa unta,
kun satoi lunta
ja siellä möyrit.
Juoksin luoksesi ja kaaduin lumeen.
Enkelin tein,
se nousi siivilleen.>

Mulla on ikävä sua. Miks kaikki meni niinku meni? Miksei me vaan voitu selvittää asioita ja jatkaa meidän ystävyyttä? Kaikki olis paljon helpompaa, jos me vielä oltais ystäviä.

Runo kesälle

Aurinko paistaa verhojen raosta sisään,
höyhenenkevyt ilo leijailee sänkyni yllä.
Revin verhot alas kiljuen riemusta ja annan
kanariankeltaisen lämmön hyväillä kasvojani.
Karkinsinisellä taivaalla seilaa vain muutama
hattaravene.
Unelmat sinisistä laguuneista ja valkoisesta hiekasta
painuvat sängyn alle pölyiseen
laatikkoon odottamaan.
pompin sängyllä ja sotken suupieleni
mansikkajäätelöön.
Pyörin ympyrää, nopeammin, nopeammin.
Katson kalenteriani ja hymyilen;
kesäkuu.>

Kipu

Veitsi koskettaa
Se viiltää
Se satuttaa
Veri tansii iholla
Nauttii innolla
Punainen pisara
Kyynel vierii poskelle
Kipu tuntuu ontolle
Ei, se ei satuta enää
Pitää olla vahva
Se pitää kestää>

Sinä

Sinä jaksat töniä minua eteenpäin
juuri silloin,
kun minusta tuntuu,
että kaikki on mennyttä.
Sinä jaksat nostaa minut,
kun kaadun
ja en itse kykene nousemaan.
Sinä tarjoat auttavan kätesi,
kun sitä eniten tarvitsen
ja vähiten ansaitsen.>

Lasiprinsessa

Katselen sinua.
Yritän koskettaa,
en saa sinusta kiinni.
Olenko liian kaukana?
Katselen kun hymyilet.
Et hymyile minulle.
Olet iloinen.
Katselen vielä,
tunnen piston sisälläni.
Käännät pääsi minuun,
et edes vilkaise.
Joku tulee väliimme,
silti näen sinut.
Hän tulee ja halaa sinua.
Näen kiillon silmissäsi,
hymyn rinnassasi.
Haluaisin tulla väliinne.
Se olisi itsekästä ja hieman noloa.
Miksi?
Miksi olen näkymätön?>

Sinua vain

Päivät istun ja ajattelen
Sinua vain
Yöt valvon ja ajattelen
Sinua vain
Ja jos vahingossa nukahdan,
unessa nään
Sinut vain>

Muisto

Kuuletko, kun huudan sinua?
Kuuletko, kun itken perääsi?
Ethän sinä kuule.
Sillä sinä olet vain muisto
menneisyydestä.>

Älä

Älä ammu ammuttua
Älä satuta satutettua
Älä puukota puukotettua
Älä riko rikottua
Älä haavoita haavoitettua
Säästä kivulta
Säästä elämälle
Anna se voima
Anna se tahto
Anna se ilo,
että jaksan>

Mennyttä

Olit kaikkea, mitä halusin,
mutta pelkäsin.
Pelkäsin menettää, jos rakastun.
Lopulta tajusin,
et ollut, mitä hain.
Menit,
mutten menettänyt.

Ihastus

Ihastuin ennen päivittäin,
kunnes sinut näin.
Hymyilit minulle vienosti
ja minä punastuin pienesti.
En päästä sua mielestäin
enne kuin löydän sut vierestäin.
Vangitsit mun sydämeni
ja kuvas pyörii päässäni.
Silloin sen tajusin,
olit mitä halusin.>

Anna minulle onnellisuutta

Sinä olet minun aaltoni
Minä olen sinun meresi
Kuinka paljon salaisuuksiamme tulet suojaamaan?
Tulet ja pakenet, et koskaan uhraa
Ja odotan sinua ikuisesti

Vapisen ja kieltäydyn kuulemasta nimesi
Jos kaipaat minua, kaipaat ilmaa
Vihaan ja rakastan sinua, olen pelkuri
Katoan sinuun, katoan itseeni

Anna minulle onnellisuutta elääkseni
Anna minulle syy jatkaa
Ja sano, että olen sinulle se oikea
Anna minulle onnellisuutta elääkseni
Anna minulle syy jatkaa
Ja sano, että olen ainoasi>

...

Mun sydän särkyy joka kerta,
ku ootte lähekkäin.
Muhun sattuu joka kerta,
ku sanotte toisillenne jotain kaunista.
Osa musta kuolee joka kerta,
ku halaatte tai suutelette.
Jos tää jatkuu,
musta ei oo kohta enää mitää jäljellä...>

What did I say?
What did you do?
How I fell in love with you?

Rakastan sinua silti...

Kyyneleet polttelevat silmien takana.
Ne pyrkivät ulos.
Katson sinua ja häntä.
Näytätte rakastuneilta ja se sattuu.
Se riipaisee niin syvältä,
että luulen kuolevani.
Voi kuinka toivoisinkaan sinua itselleni,
mutta se on mahdotonta.
Ei minulla olisi mahdollisuuksia tuollaiseen.
Olet liian kaunis.
Liian fiksu.
Liian kiltti.
Liian hyvä minulle.
Mutta tyttöni,
rakastan sinua silti.>

Kun suljen silmät, sinut nään
Ei kasvos multa unhoon jää
Rakastan sua, tahdon kertoa sen
Mitään muuta mä toivo en
Olet elämäni, maailmani
Tarvitsen rakkautes elääkseni>

Ilman jiniä ei jangkaan ois mitään,
ei ilman Romeoo Julia vois elää.
Niinku ihminen tarvii toisen,
mä tarviin sut.
Nyt vasta tiedän miltä tuntuu olla rakastunut.
Ota kädestä kiinni
kävellään yhdessä eteenpäin,
meidän jalanjäljet kauniisti vierekkäin.
Niinku paha täydentää hyvää,
sä täydennät mua,
sen takia mä rakastan sua.>

Mä tunnen heti kun saavut huoneeseen,
minua et huomaa vaikka kävelisin päin.
Mä tiedän susta kaiken,
mutta sä et tiedä kuin etunimeni,
jos sitäkään.
Olen yrittänyt ottaa suhun yhteyttä monen monta kertaa,
vaan sä et koskaan vastaa.
Välkän taas rakkauslaulua kuuntelen,
silmät kiinni hyräilen.
Tunnen kun joku koskee mun olkapäätä.
Mitä? Sehän olet sinä jonka perään aina haikailen.
Muuta en enä tunne
kuin sun pehmeät huulesi vasten mun,
sä sittenkin huomasit mut ja nyt voin olla vain sun.>

Tu, tu, tu

Tu eres mi ilusion
La razon porque yo vivo
Eres el aire que respido, mi quia
Tu eres mi todo amor
Tu, tu, tu

Annoit mulle lupauksen,
vannoit rakkauden ikuisen.
Kun mä katsoin silmiin sua,
mä tietysti heti uskoin sua.
Mutta se rakkaus, kestänyt ei,
joku toinen sun sydämen vei.>

Joka ainoa hetki oli sielusi retki.
Nyt elää voit rauhassa, sinisessä taivaassa.
En ymmärrä mitä menetin,
en ymmärrä miten paljon sinä merkitsit minulle.
Olet kirkkain tähti taivaalla
ja loistat huoneeseeni pimeinä talviöinä.
En voi lakata itkemästä,
kyynelehtimästä vuoksesi.
Mutta pian vielä tajuan,
että sinun on parempi olla ylhäällä,
tanssia pehmeillä untuvapilvillä.
Rakkaudella tän sulle kirjoitin,
suurella sydämellä tietenkin.
Lepää rauhassa rakas.>

R.I.P Jaana 25.4.1994-27.6.2010

Ever since I met you,
you've cured my blues.
You set my heart on fire,
you're the woman I desire.>

Maanantai päivistä pahin,
tiistai tuskana tunnetaan,
keskiviikko jo hiukan helpottaa,
torstai olemassaolollaan pelastaa,
perjantai hauslaa varten on,
lauantaina ehkäpä pieni darra vaan,
sunnuntaina levätä saat,
kunnes pitää jatkaa viikkoon seuraavaan.>

Sussa on jotain,
mikä saa mut ihan sekaisin.
Mä en tajuu miten sä teet sen.
Sun ei tarvii,
ku hymyillä mulle,
enkä ajattele mitään muuta.>

Rakastaisin

Rakastaisin olla kietoutuneena sinuun,
rakastaisin herätä viereltäsi, kun auringon ensisäteet nousevat.
Rakastaisin tuntea sydämenlyönnit korvassani,
kuulla sinun sanovan minulle:
"Rakastan sinua".
Rakastaisin olla sinulle se yksi ja ainoa.
Rakastaisin tuntea tuoksusi nenässäni,
rakastaisin olla sinun kanssasi turvassa.
Rakastaisin kuolla ikävään
kunnes tulisit ja suutelisit minut jälleen eloon.
Rakastaisin valuttaa takiasi kyyneleitä onnesta
kunnes tulisit ja rakastaisit pois suolanmakuiset vesipisarat iholtani.
Rakastaisin olla sinussa kiinni,
rakastaisin kävellä kanssasi käsikädessä auringonlaskuun.
Rakastaisin olla sinun tukenasi ja suojanasi.
Rakastaisin herättää sinut aamulla suudelmiin,
rakastaisin jäädä sinun unelmiin.
Rakastaisin huomata, että sydämesi sykkii vain minulle,
rakastaisin kuolla käsivarsillesi, kun sydämeni lakkaa lyömästä.
Rakastaisin rakastaa sinua aina,
sillä ikuisuuteen en usko.
Rakastaisin, jos opettaisit minut rakastamaan lujaa ja vahvasti.
Rakastaisin, jos suutelisit minut vahvaksi ja pyyhkisit kyyneleeni.
Rakastaisin rakastella kanssasi hellästi yön pimeydessä.
Näyttäisin sinulle rakkauteni, minun tunteeni.
Rakastaisin olla vain kahdestaan, hiljaa ja lähekkäin.
Rakastaisin katsoa sinua silmiin ja sanoa: "Rakastan".
Minä niin rakastaisin, kulta.>

Olemme kuin tuli ja sade
Ajat minut hulluuden partaalle
Mutta en voi olla sinulle mistään vihainen
Olemme Venus ja Mars
Olemme kuin erilaiset tähdet
Olet harmonia jokaisessa laulussani
Enkä vaihtaisi mitään>

Pohjanpoika

Olet ajatuksissas,
kaipaat jotakin,
näen sen.

Muutut sinisilmäiseksi,
näen sinun lävitse,
et ole enää onnellinen.

Tulit jostain kaukaa,
pohjoisesta.

Perässäsi seuraa kylmä
pohjoistuuli,
joka puhaltaa meidän yli.

Tulit luokseni,
sanoit:
"Vihdoin löysin sinut",
ethän sinä minua etsinyt,
vaan kaipasit läheisyyttä.

Lähdit kuitenkin,
jälkeesi jäi vain sana meidän huulille.

Sinua sanotaa Pohjanpojaksi...>

Ikuisesti

Rakkautemme on kuin aamukaste
Aina tuore, aina uusi
Rakkautemme on kuin toteen käynyt uni
Aina minä, aina sinä
Pysyt ikuisesti sydämessäni
Kohtaloni, tietä näyttävä tähteni
Toivoni, iloni, suurin rakkauteni
Ikuisesti...>

Heikkona hetkenä

Kyynelkanavani kuivuivat
jo monta vuotta sitten,
kun itkin itseni uneen
vanhaa paitaasi haistellen

Enää kasvosi eivät leijaile
salaa uniini

Kätesi kosketus
on haihtunut iholtani
ja haavani ovat
viimein arpeutuneet

Enää katseesi ei revi auki
padottuja jokia

Nyt kun olet siinä
heikkona edessäni
olen minä kerrankin vahva

Enää eivät kipeät muistot
haavoita sieluani

Silti aina silloin tällöin
heikkona hetkenä mietin
millaista meillä olisi voinut olla>

Sinä lähdit täältä niin yllättäen,
mitään mä osannut arvata en.
Jos voisin,
sut takaisin toivoisin.
Mut tänne sä kuulu enää et,
kuulut valtakuntaan enkelten.

R.I.P Sasu 24.4.1992-6.2.2011

Äänettömiä hetkiä

Monena päivänä olen katsellut
lasten juoksevan parvekkeen alla
ilman kenkiä puhaltaen voikukkasia ilmaan.
Nähnyt kuinka äänettöminä ne kohoavat.

Sitähän me kaikki rakastimme tehdä.
Sai olla vapaa keskellä puuvärimaailmaa,
elää satujen keskellä,
sekoittaa todellinen maailma.

Ei tarvinnut katsoa itseään rikkonaisesta peilistä,
kuunnella naapurien yöllistä riitelyä hiljaisessa rappukäytävässä
ajan kulkiessa eteenpäin.

Juosta pellolla mutaisin varpain,
puhallella voikukkia ilmaan
ja tunte lämpimän tuulen vievän hiuksia,
olla jälleen se pieni lapsi,
jonka kirkkaita silmiä auringonvalo sokaisee.

Itkeminen oli oikeutettua, kun tuntui pahalta.>

Kipua, särkyä...
Se viiltää...
Vihaan sitä, se sattuu...
Se vaurioittaa minua...
Jos saisin päättää, se ei olisi minulla,
se olisi jollain muulla, se ei särkisi...
Se joku siirtäisi sen eteenpäin,
lopulta se olisi taas minulla...
Kuolisin, kärsisin...
En halua tuntea sitä...
Se sattuu, se tuhoaa...
Se polttaa kaiken kauniin,
muistot menneen...
Se ei ansaitse sinua,
etkä sinä sitä...
Te ette tunne,
te ette kohtaa...
Jäljellä vain kipu,
joka polttomerkkinä otsassasi
tunnustaa syyllisyytesi...>

Valkea Pimeys

Valkea Pimeys alkaa loistaa voimalla kirkkaalla
Luo siivet jotka leikkaavat Valkean Pimeyden
Kylmän auringon valossa sain kesytetyn vapauden
Peilin kuvastamassa yössä alkoi sieluni riisua naamiotaan
Murtaa tietään läpi Valkeaksi maalatun Pimeyden
Piirrä aikakauden merkit kuten vapaaksi päässyt sydämesi tahtoo
Lennä Valkeaan Yöhön joka ei pääty koskaan>

Rakkaani, seison tässä edessäsi
Olen sinun nyt, tästä hetkestä eteenpäin
Ota kädestäni, vain sinä saat minut olemaan tärisemättä
Jaamme ikuisuuden, lupaan sen sinulle

Ja kun katson silmiisi, koko elämäni seisoo edessäni
Enkä juokse enää, sillä tiedän olevani kotona
Jokaseilla sydämeni lyönnillä annan sinulle kaiken rakkauteni
Kultani, lupaan sen sinulle

Rakkaani, tunnen sydämesi lyönnit
Kun tanssimme nyt, läheisempinä kuin koskaan
Älä päästä irti, älä päästä irti
Koska minä melkein itken
Tämä on ikuista, vannon sen valan sinulle

Ja kun katson silmiisi, koko elämäni seisoo edessäni
Enkä juokse enää, sillä tiedän olevani kotona
Jokaisella sydämeni lyönnillä annan sinulle kaiken rakkauteni
Kultani, lupaan sen sinulle>

Tuu mun luoksein,
jää mun luoksein.
Peitä mut,
suojaa mut,
helpota mut.
Mä en haluu
näyttää
mikä mä oon.
Herkkä,
pehmee,
ujo,
pieni tyttö.
Kätke mut,
älä päästä mua
tunteita
näyttämään
sä
kaikkipeittävä
kova kuori.>

Tulet vastaan kadulla.
Sydämeni hakkaa rinnassani.
Älä nyt taas anna minun rakastua itseesi,
sillä en ole vielä ehtinyt toipua
edellisestäkään kerrasta...>

Pieni tyttö katseli kauas taivaanrantaan kuin hän olisi nähnyt kauniin satumaan.
Auringon noustessa tytön kasvoille pieni hymy...
Kuin hän olisi nähnyt maailman puhkeavan kukkaan.

Mulla on tänään hyvä olla,
mä haluaisin pysäyttää
maailman tähän hetkeen,
sillä huominen tuo mukanaan tuskaa,
enkä tiedä jaksanko enää kestää...>

Sä et halua nähdä mua,
et halua tuntea.
Sä haluat vain unohtaa sen
kaiken, mitä meillä oli.
Siitä on jo aikaa, etkö voisi jo
antaa anteeksi?
Tämäkö kaikki sen yhden illan
tähden?>

Haluaisin olla paita,
jota pidät päälläsi kaiken aikaa.
Olisin lähelläsi:
myötäillen muotojasi
ja silittäen ihoasi.
Sydämesi rytmin
oppisin tuntemaan.
Ihmisenä siihen en
saa mahdollisuuttakaan.>

Katso mua silmiin, on asiani yksinkertainen
Jos se ei toimi, se mitä teen kaikkein parhaiten
On rakastaa, rakastaa, sua vain rakastaa
Viedä sut mukanani, jotta oot aina luonani
Rakastaa, rakastaa, sua vain rakastaa
Viedä sut mukanani, jotta pysyt kanssani
Rakastaa sua ihan aina
Olla valo sun ikkunassa
Rakastaa sua maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina, perjantaina
Viikonlopunkin sulle pyhitän
Ja rakastan
Ja rakastan
Rakastan sua vielä enemmän>

Muistatko kun luvattiin, ettei kumpikaan saa kuolla enne toista?
Entä ne kyyneleet sen kusipään takia?
Entä se ihana nauru kaiken sen helpotuksen keskeltä?
Muistatko kun naurettiin yhdessä?
Kun vietettiin se kesä yhdessä?
Kun kerrottiin salaisuuksia, joista kukaan ei tiennyt mitään?
Kun olimme erottamattomat?>

Olet ihanin ja paras ihminen.
Ja kaunein.
Tärkeintä on kuitenkin se, mitä näen sydämelläni.
Tunnen ja tiedän, etten ole ikinä rakastanut ketään yhtä paljon.
Enkä rakasta, vaikka eläisin satavuotiaaksi.
Ja haluankin elää, sinun kanssasi.
Varokin, jos et pysy rinnallani.>

En tiedä mitä sinä tunnet, mutta siitä asti kun erosimme, olen etsinyt ihmistä, joka saisi minut tuntemaan niin kuin sinä.
Joka päivä tajuan paremmin, että sellaista ihmistä ei löydy.
Kukaan ei ole niin kuin sinä...>

En aio valehdella
En rakasta sua enää
Tuun aina muistaa sut
Mut ehkä näin sen piti mennä
Aamuyöllä yksin oon menossa nukkumaan
Ja sun läheisyyttäs silti jäin kaipaamaan>

Älä jätä minua

Pyysin, ettet koskaan jättäis mua tähän kylmään maailmaan,
mut niin siinä kuiten kävi, kun lähdit kännissä ajamaan.
Se oli talvi kahdeksastoista,
ei enää ole toista, joka sun paikan ottaisi mun elämässä,
kun sua ei enää ole tässä mua pystyssä pitämässä.

Oo aina siinä, älä koskaan mee,
ilman sua en täällä enää mitään tee.
Oot mulle tärkeä
sä aina, rakas ystävä.

Se kaikki tapahtui niin äkkiä,
ei sitä voinut käsittää,
et yhtäkkiä sä katosit,
sua ei ollut enää.
Toivon, että voisit vielä palata maailmaan,
mut tiedän, että mahdotonta se on ainiaan.
On niin vaikee tajuta,
että kaikkii lähtee aikanaan.
Oisinpa joskus sanonut,
että tarvitsen sua ainiaan.>

Kuinka rakastuin sinuun?

Muistatko, kun emme koskaan tarvinneet toisiamme?
Ystävistä parhaimmat, kuin siskokset.
Ymmärsimme toisiamme, emme joutuisi koskaan olemaan yksin.

Ne päivät ovat mennyttä, haluan sinua niin.
Yö on pitkä ja tarvitsen kosketustasi.
En tiedä mitä sanoa.
Minun ei koskaan pitänyt tuntea tällä tavoin.
En halua olla yksin tänä yönä.
Mitä voin tehdä saadakseni sinut?
Tällä kertaa putoan niin kovaa ja korkealta.
Mitä sanoin, mitä teit?
Kuinka rakastuin sinuun?

Kuulen äänesi ja alan väristä.
En voi teeskennellä, että voisimme yhä olla ystäviä.
En halua olla yksin tänä yönä.

Haluan sanoa tämän suoraan
ja se täytyy sanoa nyt.
Sinun täytyy saada tietää.
En halua elää tätä elämää.
En halua sanoa hyvästi.
Sinun kanssasi haluan viettää loppuelämäni.
Mitä vin tehdä saadakseni sinut?
Tällä kertaa putoan niin kovaa ja korkealta.
Kaikki on muuttunut, emme koskaan tienneet.
Kuinka rakastuin sinuun?>

Avaan ikkunan ja ripustan ongelmani aurinkoon
Uin pitkin katuja sinusta puhuen
Upotan kasvoni sateeseen ja juon janooni uuden laulun
Pelaan korttia rakkauskirjeilläsi
Maalaan katot yksinäisyyden värein
Lähetän meilin kuuhun ja kuu vastaa, että ei

Kun elän väärinpäin, tällaista se on
Pyörit aina päässäni
Sua aina ajattelen, lasken kolmeen
Enkä tiedä koskaan miten tässä käy
Kun elän väärinpäin, ajattelen jaloillani
Kun uudet jatukset saavat minut tanssimaan
Nauran kanssasi, itken muuten vaan
Ajaudun hirveään kiipeliin
Kun elän väärinpäin

Soitan kotiisi, jota ei ole olemassakaan
Katson peiliin, enkä näe siellä itseäni
Puhun puiston penkille ja lähetän merelle pullopostia
Nukun pää alaspäin roikkuen ilmapallon narusta
Lumisade yllättää keskellä kesää
Vain sinä pysyt mielessäni tässä hullussa maailmassa>

Vaikka kaatuisin katuun

Meidän rakkautta sanotaan mahdottomaksi,
nyt se on kuulemma lopullisasti ohi.
Ei ne tiedä, että lopussa me kohdataan,
kunhan lakkaan pelkäämästä.
Aika kuluu kohtaloa huijatessa, yritän lakata unelmoimasta.
Lähdit pois ja tallasit unelmani.
Vaikka kaatuisin katuun, nousen ylös yhä uudestaan.

Lupaan katsoa sinua silmiin ja riisua luuserin maskini.
Herään aamulla viereltäsi.
Laatikossa molempien vaatteet iloisessa sekamelskassa.
Vielä tulee myrskyjä, vielä kaadun märkänä maahan,
mutta lupaan nousta takaisin ylös.
Vaikka kuinka kaadun maahan, nousen aina takaisin ylös.

Vaikka sade pyyhkii jalanjälkesi ja katoaisin ihmisvilinään,
vaikka piilottaisin revityt kuvat, jokainen katu kuljettaa luoksesi.
En pyydä, että jaksat katsoa minua silmiin, kun jätän sinut
paremman toivossa.
Tiedän, että virheet vievät minut paikkaan, jossa on vielä pahempi olla.
Vaikka joskus mikään ei onnistu ja kaadun katuun, nousen aina
uudestaan ylös.

Menetin sinut omaa syytäni, mutta vielä me nauretaan yhdessä surulle.
Tällä kertaa pidän lupaukset ja annan sinulle kaikkeni.
Lupaan katsoa sinua silmiin ja riisua luuserin maskini.
Herään aamulla viereltäsi.
Laatikossa molempien vaatteet iloisessa sekamelskassa.
Vielä tulee myrskyjä, vielä kaadun märkänä maahan,
mutta lupaan nousta takaisin ylös.>

Rakastan sinua

Istuin ikkunan eteen ja katsoin ulos. Ulkona oli pimeää ja satoi lunta. Palelin, joten hain villapaidan päälleni. Kaivoin laatikostani esiin vihon, jossa oli pieni muistokirjoitus. Olin kirjoittanut sen viime talvena, kun ulkona oli ollut samanlainen sää kuin nyt. Odotin häntä kotiin, mutta hän ei koskaan tullut. Odotin monta tuntia pimeässä, ikkunasta ulos tuijottaen ja viimein luovuin odottamisesta. Seuraavana päivänä sain kuulla, että tie oli ollut sinä yönä liukas ja keli huono ja hän oli nyt ikuisesti poissa. Nyt luin muistokirjotuksen ääneen ja sytytin kynttilän ikkunanlaudalle. Vilkutin ulkona leijaileville lumihiutaleille ja taivaalla loistaville tähdille. Kuiskasin hiljaa:
-Rakastan sinua pikkusisko...
Tämän jälkeen puhalsin kynttilän sammuksiin ja pyyhkäisin poskellani kimaltelevan kyyneleen pois...>

Kaipaus

Ehkä oikeastikin odotin vain turhaa. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt, enkä olisi tuntenut muuta kuin kaipausta tuntemattomaan, johinkin tunteeseen. Siihen tunteeseen, minkä olisin halunnut tuntea Sinun kanssasi. Se tunne olisi aitoa ja sellaista, jota olen aina odottanut. Kaipaukseni on tunne, joka ei hellitä. Tämä kaipaus ei ole kauniosta, se on riipivää tunnetta, kun ei ole sitä, jota kaipaisi. Taidan tarvita Sinua. Taidan todella tarvita. Haluaisin todella kiittää Sinua siitä, että pienen hetken olit minulle totta, että sain kuvitella, josko meistä tulisi jotain. Katsellessani perhosta, joka lensi edelläni, huomasin. Sen siivet kostuivat letkusta tulevaan veteen ja muuttuivat niin painaviksi, ettei se kyennyt lentämään. Tunsin itseni samanlaiseksi, perhoseksi, jonka siivet olivat liian raskaat lentämiseen. En voinut lentää ohi kaipauksen ja ikävöinnin, kun et ole autamassa. Miten se olisikaan mahdollista? Hahmotan Sinut hämärästi. Kasvojasi en nää, mutta tunnen kuinka veit sydämeni. Se on sellaista, etten ymmärrä kuka olet. Mielessäni olet koko ajan, ilman että edes ajattelen Sinua koko ajan. Miten voisinkaan harkita sitä, että joku muu kuin Sinä auttaisi minut pois tästä. En mitenkään. Sinä olet se, jota eniten tarvitsisin. Nauroin, kun ihmiset ympärilläni puhuivat Sen Oikean löytämisestä. Jokaiselle olisi niin monta Oikeaa kuin vain jaksoi uskoa. En kuitenkaan usko siihen, en enää. Olen täysin hukkunut Sinuun ja virta vie vain lujemmin. Toivoin aina, ettet tuntisi, että olisin naru kauluassasi, se josta et irti pääse, kun haluaisit. Sen takia, kun minä en halua. Etkä Sinä voisi odottaa niin kauaa kuin minä. En ymmärrä itsekään asiaa täysin. Miksi näin kukaan ihminen saattoi tuntea? Miten tunne saattoi repiä mukanaan kuin luja tuuli sudenkorentoa? Ihminen oli täydellisesti tunteidensa riepoteltavana, minä ainakin. Hikoan joka puolelta kehoa ahdistuksen ja pelon takia; miten huominen menee? En huomenna nää Sinua, vaan olen muualla. Olen sidottuna toiseen paikkaan, jonne haluan, mutten kuitenkaan haluaisi. En jaksaisi. Sinä et ole luonani. Olen ollut Sinussa kiinni jo niin kauan, että siipeni ovat tulleet vain panavemmiksi ja painavemmiksi. Kukaan ei kuivaa hentoisia siipiäni niin hyvin kuin sinä sen tekisit. Pelkkä Sinun henkäyksesi kuivaisi ne, jos vain huomaisit tehdä niin. Olen niin kahlittu, etten voi avautua Sinulle, en voi kertoa tunteistani, sillä pelkään, ettei se tule onnistumaan ikinä. Me emme onnistuisi ja niin kaipuuni jatkuu ja jatkuu. Sinä olet se kaipuuni kohde silloinkin, kun en muista Sinua. Kuten aiemmin kerroin; olet mielessäni, vaikken ajattele Sinua. Olet se jonka kyydissä roikun, vaikka en nää kasvojasi, enkä tiedä tunnenko Sinua loppujen lopuksi kuitenkaan. Ja vaikka kuinka yrittäisin uskotella etten välitä, valehtelisin. Velehtelisin Sinulle, itselleni, kaikille ihmisille, jotka sen kuulevat. Se on pakoon juoksemista tunteesta, jonka ote ei kirpoa. Valehtelun ja uskottelun aita tuntuu matalimmalta ja aiheuttaa eniten surua minulle, kun en voi käsittää kuinka Sinä et ymmärrä sitä. Etsinkö Sinua nyt vain turhaan? Olenko pilannut jo kaiken huomaamattani? Miten sen olisin ehtinyt tehdä, kun aika on kahlinnut minut, enkä käsitä ajan juoksua enää ollenkaan. Älä yritä katsoa sisimpäni, sillä en itsekään nää sinne ennen kuin tiedän kuinka päästä tästä tunteesta eroon ja jatkaa normaalisti, kuin sydän ei olisi murtunut koskaan. Kuin se olisi vahvaa terästä, jonka kuori kestää vahvimmatkin tunteeni. Mutta kaikein tämän takana, haaveiluni yrittää estää surun. Suru ja kaipaus on kuin sairaus, jota vastustuskykyni ei saa torjuttua. Kuinka en nää sairauden aiheuttajaa? Tuntuu kuin keksisin kaiken omasta päästäni, kuin kaipaisin sellaista, jota ei vielä ole ollutkaan, ei koskaan. Tahtoisin tuntea sen kuinka joku välittää. Saanko pitää Sinusta kiinni? En laskisi irti koskaan. Ei Sinua voisi minusta erottaa ja olisit aina osa sydäntäni ja mieltäni. Kulkisit kaiken loppuun vierelläni. Olisit virkistävä kesäsade, jota olen kaivannut. Olisit valo tielläni, jota kuljen. Jalkani eivät pysy tiellä, vaan etsivät oikopolkua. Nopeampaa reittiä luoksesi. Nyt tuntuu, että eksyin matkalla. En kuule enää ääntäsi, enkä tiedä kuinka katsoisin tähdistä reitin. Tähdet eivät ole koskaan näyttäneet reittiään minulle ja pelkään, että siitä johtuu, etten ikinä löydä perille minnekään. Katsellessani ystävääni ja hänen rakastaan, tunnen kuinka kateus pistää sisintäni. Oletko Sinä vain kangastus? Oletko se, jota etsin, mutta et kuitenkaan ole olemassa? Ystäväni on onnellinen rakkaansa kanssa, enkä käsitä miksen uskalla heittäytyä tuollaiseen läheisyyteen, vaan odotan jotain. Kysyessä, mikä satuttaa eniten, minun ei tarvitse odottaa vastausta. Eikä tarvitse miettiä miten. Minun ei tarvitse ajatella kivun alkulähdettä, vaan sitä miten pääsen siitä irti. Olet minulle läheinen, mutta tuntuu kuin juuri sen takia työnnyt minusta pois. Pelkään, että ahdistut ja olet onnellinen jonkun toisen kanssa. Tietenkin tiedän kuinka väärin on toivoa Sinun väkipakolla rakastuvan minuun. Tunteita ei voi pakottaa, mutta minä toivon silti lemmenjuoman, jonka juottaisin Sinulle. Myrkyttäisin Sinut täyteen rakkauttani. Myrkyttäisin Sinut ymmärtämään kuinka luotuja olemme toisillemme. Olet syntynyt tekemään minut onnelliseksi. Huomaatko kuinka hymysi saa minut eloon? Kuinka katseesi saa minut syttymään? Putoan Sinuun. Vajoan Sinuun. Rakkaus kykenee tekemään ihmeen. Se kykenee saamaan minut sekaisin siitä tunteesta, jossa onnettomasti räpiköin. Tartu käteeni ja vie minut turvaan täältä. Rakasta minua äläkä koskaan lopeta. Anna minun tuntea ihosi tuoksu edes hetken verran. Anna minun hengittää huumaavaa tuoksuasi ja tuntea rakkautta. En osaa olla lähelläsi ja epäröin. Katson Sinua ja tunnen epätoivon syöksyvän sisääni korkean aallon lailla. Aalto pyyhkäisee lujaa ja ottaa minut mukaansa, enkä saa Sinua näkyviin. Aalon harjat lyövät kovemmin ja jään kellumaan veden vietäväksi. Kuinka kauan aionkaan heittää elämääni hukkaan? Kuinka kauan aion käyttää sitä Sinua ajatellen?>