keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Lumienkeli

Et saa unohtaa ihanaa unta,
kun satoi lunta
ja siellä möyrit.
Juoksin luoksesi ja kaaduin lumeen.
Enkelin tein,
se nousi siivilleen.>

Mulla on ikävä sua. Miks kaikki meni niinku meni? Miksei me vaan voitu selvittää asioita ja jatkaa meidän ystävyyttä? Kaikki olis paljon helpompaa, jos me vielä oltais ystäviä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti