Pyysin, ettet koskaan jättäis mua tähän kylmään maailmaan,
mut niin siinä kuiten kävi, kun lähdit kännissä ajamaan.
Se oli talvi kahdeksastoista,
ei enää ole toista, joka sun paikan ottaisi mun elämässä,
kun sua ei enää ole tässä mua pystyssä pitämässä.
Oo aina siinä, älä koskaan mee,
ilman sua en täällä enää mitään tee.
Oot mulle tärkeä
sä aina, rakas ystävä.
Se kaikki tapahtui niin äkkiä,
ei sitä voinut käsittää,
et yhtäkkiä sä katosit,
sua ei ollut enää.
Toivon, että voisit vielä palata maailmaan,
mut tiedän, että mahdotonta se on ainiaan.
On niin vaikee tajuta,
että kaikkii lähtee aikanaan.
Oisinpa joskus sanonut,
että tarvitsen sua ainiaan.>
(...liikutus...) Toi on kaunista.. tollasta teksiä tulee vaan kokemuksesta... Ja mä oon aina käskeny kaikkia kirjottaa tunteet paperille ja täs tosi hyvä esimerkki miten hienoa tekstiä siitä voi syntyä!
VastaaPoistamä kerron sulle ystävä,
kuinka kävikään.
Kun lohdutuksen sanoja,
mä suostuin pyytämään.
Rakastui, rakastuin korviani myöten.
Ihmiseen jollaista en uskonu saavani.
Siis puhu kerro kuiskaa, mutta juttele.
Vaikka ihan keveitä..
Tulee parempi fiilis..
Joo toi oli jotain :)