Toivo

Vain yksin hän istui
ei vierellään ketään
Vierii kyynel poskelleen
yksin hän itki
Tuli tuulahdus lämmin,
katseensa hän nosti
Tuli hymy hänen huulilleen,
sillä takaisin oli rakas tullut
Näin silmänsä hän sulki
oli onni hänet vallannut
Mutta kun silmänsä hän avasi
oli rakas jo mennyt
Mut viel toivo oli jäänyt
Toivo onnesta, kanssa rakkaan