tiistai 12. heinäkuuta 2011

Vaikka kaatuisin katuun

Meidän rakkautta sanotaan mahdottomaksi,
nyt se on kuulemma lopullisasti ohi.
Ei ne tiedä, että lopussa me kohdataan,
kunhan lakkaan pelkäämästä.
Aika kuluu kohtaloa huijatessa, yritän lakata unelmoimasta.
Lähdit pois ja tallasit unelmani.
Vaikka kaatuisin katuun, nousen ylös yhä uudestaan.

Lupaan katsoa sinua silmiin ja riisua luuserin maskini.
Herään aamulla viereltäsi.
Laatikossa molempien vaatteet iloisessa sekamelskassa.
Vielä tulee myrskyjä, vielä kaadun märkänä maahan,
mutta lupaan nousta takaisin ylös.
Vaikka kuinka kaadun maahan, nousen aina takaisin ylös.

Vaikka sade pyyhkii jalanjälkesi ja katoaisin ihmisvilinään,
vaikka piilottaisin revityt kuvat, jokainen katu kuljettaa luoksesi.
En pyydä, että jaksat katsoa minua silmiin, kun jätän sinut
paremman toivossa.
Tiedän, että virheet vievät minut paikkaan, jossa on vielä pahempi olla.
Vaikka joskus mikään ei onnistu ja kaadun katuun, nousen aina
uudestaan ylös.

Menetin sinut omaa syytäni, mutta vielä me nauretaan yhdessä surulle.
Tällä kertaa pidän lupaukset ja annan sinulle kaikkeni.
Lupaan katsoa sinua silmiin ja riisua luuserin maskini.
Herään aamulla viereltäsi.
Laatikossa molempien vaatteet iloisessa sekamelskassa.
Vielä tulee myrskyjä, vielä kaadun märkänä maahan,
mutta lupaan nousta takaisin ylös.>

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti