Ne ajat

Pyysin yhtä asiaa:
Et jättäis mua tähän kylmään julmaan maailmaan.
Et kuunnelut mua, vaan lähdit sä pois.
Toivon, et ne ajant joskus takas saada vois.

Onko se yhteiseloa, helliä halauksia,
kiihkeitä suudelmia, intohimoa?
Vai onko se särkyneitä sydämiä,
vihan sokaisemia katseita?
Itseasiassa se on kaikkea mitä itse
sen haluaa olevan.
Rakkautta ei voi nähdä, sen voi vain tuntea.
Ja kun se tulee kohdallesi, pidä siitä kiinni.
Sillä jos se kerkeää lähteä, sydämesi voi
särkyä...
Jotta olisit onnellinen avaudu ja päästä
rakkaus sisällesi.
Ja huomaat, että elämällä on paljon
tarjottavaa!!!
-Ilman rakkautta ei ole elämää...

Pieni sininen enkeli

Sinä paholainen,
veit vallan minussa,
pienessä sinisessä enkelissä.
Tahrit siipeni verisillä kyyneleilläsi
ja revit sydämeni kahtia.
Muutit minuun asumaan
ja hallitsit minua.
Lopulta olin sinun kokonaan.
Minä pieni sininen enkeli

Sulle

Sä olit mulle niin rakas,
olet vieläkin.
Miksen voisi päästä yli
sinusta?
Olen kuin yksi kymmenistä
kärpäsistä hämähäkin
verkossasi.
Etkö huomaa, että kärsin?
Vapauttaisit minut jo kahleistasi
ja päästäisit lentoon kohti
parempaa tuntematonta
tulevaisuutta
Mutta miksi vielä
olen kiinni verkossasi???

Väsyttää,
taidan mennä nukkumaan,
ehkä joskus tulee joku
joka herättää ja
kertoo miksi sattuu,
joku joka selittää mitä varten
olen täällä...
En jaksa, hyvää yötä...

Kynän kärki oikealle vetää
Eipä tarvitse miettiä enää
Mitä teen?
Ja minne tästä meen?
Mielen muistot muistutta
Mitä pitää kirjoittaa
Tätä hommaa ei voi ajoittaa
Eikä tunteita ilmaks erottaa
Kun ajatukset alkaa loppumaan
Niin etsin ajatusten satumaan
Kaikella on oma hinta
Muuten loppuu ajatusten virta
Siispä joskus ladata pitää
Että ajatukset alkaa vetää

Jälkeen päin

Herkkinä hetkinä
haluaisin
painaa pääni
sinun syliisi.
Itkeä kaipuuta
suurta ja
suudella huuliasi.

Yksinäisen oikeus

Onko sittenkään
ihan väärin
ottaa itselleen
joku joskus
ja kadottaa
ennen aamua
tai valomerkkiä
vain kasvaakseen
johonkin suuntaan?

Ymmärrys

Hymy verhoaa kasvosi,
vaikka näen kyyneleesi.
Kyyneleet sumentavat silmäsi,
ja näen sisimpäsi.
Sanat pettävät rakautesi,
mutta tunnen sydämesi.
Se kuuluu minulle.

Kielletty

Pienen hetken
olet ajatuksissani.
Suutelen hyväillen ihoasi,
käteni vaeltaa vartalollasi.
Kiihkeä hengitys hiljaisuudessa.
Kietoudun syliisi lujemmin.

Sydämessäni olet ainoa.

Menneisyys

Vajota
omiin muistoihin.
Sama kuin astua
upottavaan suohon.
Noustakseen tarvitsee
auttajan, joka
ymmärtää:
on ollut joskus muutakin.

Tarpeeksi

Vain sinä ja minä
ja sinun lämmin
kainalosi, johon
vain minä
saan käpertyä.

Voimaa

Koko maailman
kokoinen kosketus,
hellyys, joka satuttaa.

Vielä sen verran
voimaa tarvitsen,
että voin
sormenpäilläni
kirjoittaa sinuun
-rakastan.

Jääsydän

Huulesi rakastivat minua.
Vartalosi yhtyi sieluni tahtoon.
Silmäsi ohjasivat mieltäni.
Mutta sydämesi oli minulle
pelkkää jäätä.

Unohdetaan

Tulet huoneeseen,
mutta unohdit hymysi eteiseen.
Kohtaat minut,
mutta sanat ovat
jähmettyneet matkalla.


Mitä merkitystä on eilisellä
tai parilla väärällä sanalla
suhteutettuna
kokonaiseen elämään?

Tule, ota minua kädestä.
Unohdetaan,
hymyillään.
Onni on meidän,
jos vain heitämme ylpeyden
ja annamme sille mahdollisuuden.

Naamioleikki

Näin alkaa naamioleikki:
keskustelen kanssasi,
kerron aina kaiken,
millä ei varsinaisesti
ole merkitystä,
mutta en mitään,
mikä merkitsee sitä,
joka repii sisintäni.

Ole kiltti, kuuntele tarkoin
ja yritä ymmärtää
juuri sitä,
mitä en sinulle sano.

Nauraisitko

Jos olisit
tässä nyt, kertoisin,
kuinka tärkeä
olet minulle.
Avaisin
sydämeni, peittäisin
suudelmilla.

Mutta kun olet
vierelläni, en saa
sanottua mitään.
Nauraisitko, jos
tunnustaisin
rakastavani sinua?

Mukaan

Työsi on laulattaa,
laulattaa ja naurattaa,
kaljavirtaa tanssittaa.

Kohde uusin, ihanin
laulaa sulosävelin.
Aikasi katselet,
salaa hiljaa ihailet.

Kehut silmät enkelin,
huulet suljet suudelmin.
Tanssiin pyydät ihanaan,
ihanaan ja mahtavaan.

Päätät vielä puuduttaa,
hetken pienen odottaa.
Kunnes kysyt vihdoinkin:
Pääsisinkö mukaasi?

Sydän leikki

Tiedätkö
millä sinä leikit?
Minun sydämelläni.
Pelleilet ja ivaat.
Lopeta se ja
anna minun mennä,
ennen kuin
jään sinuun
lopullisesti kiinni.

Minä itse

Kaipaan
sinua niin,
mutten halua sinun
tulevan.
Pelkään, että
satutan.

Taistelen
kaikkea vastaan,
mikä uhmaa meitä.
Vaikka se
sitten olisi -
minä itse.

Rauhasi

Tänä yönä
soitit kertoaksesi,
että haluat
olla rauhassa.
Älä häiritse minua,
huusit, enkä minä
häirinnyt.

Kun kymmenennen
kerran soitit,
kerroit, että
sinua häiritsee jos se,
kun olen olemassa.

Silloin vasta ymmärsin,
että sinun rauhasi
onkin täällä -
minun luonani.

Leikilläni

Kun sinä olet poissa,
kuvittelen sinut vierelleni.
En välttämättä ikävästä,
vaan nähdäkseni,
osaanko sen vielä.

Enne

Elokuussa
vadelmien kypsyessä
horsman hahtuvasiemenet
kieppuvat ilkkuen ilmassa
kuin lumihiutaleet.

Talvi tulee.

Luonasi

Rauhattoman kesätuulen
tuhansilla viileillä sormilla
hyväilen ihoasi.
Tähdet silmissäni painan
mieleeni jokaisen ilmeesi,
huultesin kaaren,
leukasin muodon.

Varjona yössä
painaudun syliisi
rakastaen sinua pimeydessä.
Hetkenä ennen heräämistä
tiedät minun olleen luonasi.
Aamuauringon käydessä yli
kasvojesi
olet jo unohtanut.

Rakkaus saa

Rakkaus
saa sydämen hyppimään,
pulssin nopeasti sykkimään.
Se maistuu makealle, upealle,
ihanalle, rakkaimmalle.
Se saa vauhdin kiihtymään,
ystävät ympärillä viihtymään.
Se saa sekoamaan, janoamaan,
aina vain iloitsemaan.
Kaiken näkemään vaaleanpunaisena,
onnena ainaisena.

Lähellesi

Tähdenlennon kyydissä
tähtipölyä hiuksissa
lentää prinsessani sininen.

Kuutamonsiltaa kiipeän
vain ollakseni lähelläsi.
Otathan vastaan,
jos putoan?

Turvassa

Katsot minua
pilke silmäkulmassasi.
Suutelet hellästi huuliani.
Otat minut syliisi ja
saat minut syttymään
kosketuksellasi.

Lähelläsi olen onnellinen.
Tiedän,
ettei tämä pistä.

Itseni

Uskaltaisinko
sittenkin
sinua rakastaa?
Sillä olen pelännyt.
Paennut.

Mutta jos
tulet rinnalleni ja
otat minut
unohduksen syliin,
annan kaikkeni,
annan itseni.

Petos

Kun kätesi
kiertyy ympärilleni,
hymyilen.
Kun suutelen sinua,
nauran.
Kun kuiskaat korvaani
pehmeitä sanoja,
kuuntelen.
Vaikka takanani
tunnen silmät,
jotka porautuvat minuun,
silmät, joita
jumaloin,
rakastin.

Tartun käteesi.
Mutta toivon, että
silmät näkevät tuskan sisälläni.

Elämää

Märkä asfaltti
kutsuu, hohtaa ikävää
loputonta tietä
ei minnekään
itkien eilistä
murehtien huomista
kuiskien häilyviä sanoja
mutta kutsuen kohtaamaan
pelot, toivot, seuraavan päivän.

Onni

Vihreä niitty,
auringon nousu,
aamukaste,
kukkaset.
Kaiken tuon
hyvän lisäksi
vain sinä ja minä,
kahden hiljaisuudessa
sylikkäin,
rakastaen.

Kuun salaisuus

Kuunsäteet tanssivat
alastomalla vartalollasi.
Minä en saa unta.
Kuuntelen
raskasta hengitystäsi,
katselen täysikuuta,
jonne sinä äsken veit minut.
Sain nähdä;
kuu on pehmeää valoa
ja rakkautta.
Hymyillen pyyhkäisen
kiharan silmiltäsi.
La Luna jakaa salaisuuteni:
odotan sinun lastasi.

Hiljaisuus

Kun yö saapuu,
suljen silmäni
ja sanon itselleni,
että olet vieressäni,
vaikka todellisuudessa
olet poissa.

Odotan.
Miksi?
Vaikka kirjoitat ja soitat,
et koskaan sano:
Tulen käymään, rakas.

Katselen muistoa

Katselen sinne,
missä elin
sinulle.
Se on muisto
elämästä, jossa
kaikki oli aitoa.
Odotan huomista ja
toivon:
vielä kerran
kosketan sinua.

Lopun alku

Halaa minua vielä kerran,
suutele pitkään ja hellästi,
katso syvälle silmiin.

Sano vasta sitten sanat,
jotka saavat minut itkemään.

Yhä valvoen

Tornini täytti suuri hiljaisuus
sieluni julma rakkaudettomuus.
Yön usvassa sateen kellot soivat
tuskin rakkainta enää takaisin toivat.

Simpukan sisään lämpöni suljin
pimeän tarhoihin side silmillä kuljin.
Vuodet lipuivat haaveita hioen
sinut muitojen seitteihin sulkien.

Yhä valvon kuun kaarta katsellen
niistä kasvosi vielä tunnistaen.
Vaikka pystyitkin kaiken unohtamaan
jäi tuskani tuuliin vaikeroimaan.

Loppu

Odotin kauan.
Itkinkin vähän.
Toivuin nopeasti.

En vastaa, jos nyt
soitat.

Ainoa rakkaus

Elämäni ainoa
rakkaus eli kesäyössä.
Se silitti selkääni ja
lohdutti pehmeillä sanoilla.
Se suuteli syvimpiä salojani ja
hymyili aamuauringon lämmöllä.
Ainoa rakkaus.
Se jäi kiertämään minua
lohduttomana unohtamatta koskaan.

Enkä minä enää milloinkaan
saa syttymään
aurinkoa kesäaamuun.

Puhdistautuminen

Joskus sama vanha
itku tulee,
puhdistaa tunkkaiset nurkkani.
Sen jälkeen
kotelosta kuoriutuu
kaunis perhonen.

Uusi alku

Katsot peiliin.
Et näe enää
muukalaista.
Avaat suusi.
Et kuule enää
valheita.
Tunnet poskillasi
kyyneleitä.

Olet sulattanut padot.

Olemisen suuruus

Tyhjä luokka,
hälisevä käytävä,
minä ja olemisen pienuus.

Uutta.
Miten suureksi ja vahvaksi
tunnen itseni.
Sieluni niin onnelliseksi,
mieleni iloiseksi.

Miten kumman kauniilta
kaikki näyttääkään.
Ihmiset, esineet luonto.

Muistan

Vaikka luovutan,
minä en unohda
niitä päiviä ja hetkiä.
En, vaikka
ottaisin kaikki sanasi
sydämestäni ja
pyyhkisin kosketuksesi
kasvoiltani.
Minä en unohda.
Siirrän vain
muistot talteen.

Poissa?

Rakkaus on
mysteeri.
Kaikki puhuvat siitä
ja yrittävät
selvittää sitä.
Jos ratkaisisimme
sen,
mysteeri olisi poissa.
Niin ehkä rakkauskin.

Minun rakkauteni

Minun rakkauteni
on kuin pahainen kakara.
Se kokeilee rajojaan ja
palaa taas kotiin
kuin sairas kaninpoikanen.
Se odottaa
parantavaa kosketustasi.
Minun rakkauteni
-itsepäinen ja sitkeä.

Anna minulle

Anna minun koskettaa
alastonta kehoasi.
Anna minun koskettaa
kuin enekelinsiivillä,
yhtä kevyesti ja lumoutuneena.
Anna minun omistaa
sinut edes kerran
tässä sekasortoisessa maailmassa.
Anna pieni rauhan hetki.
Anna halujemme
yhtyä yhteen.
Anna minulle rakkautta.

Kesäriemua

Suudelma maistuu
makealta mansikalta
kielen päässä.
Linnut laulavat
lehtipuiden oksilla
ja orava syö käpyjä.
Vesi liplattaa laituriin.
Uikkarit kuivuvat
terassilla.
Varpaat vajoavat
lämpimään hiekkaan.
Jäätelö sulaa kädelle ja
sortsit tekevät rajan jalkaan.

On pilvetön taivas.
Vene, sinä ja minä.

Sylissäni

Onko ihanampaa kuin
kuun valaisema öinen
saariston meri,
auringon lämmittämä
kallion kolo,
ja sinä siinä
sylissäni!

Sinulle

Ärsytät
raivon partaalle.
Rakastat
nautinnon huipulle.
Lohdutat
murheet muualle.

Siksi tahdon
kuulua sulle.

Rakastunut

Olet aurinkoni,
kesän lämpimät päivät,
kastepisara kasvoillani,
lähdeveden raikkaus huulillani.
Katson sinua kuin
kuivuuteen riutuva kukka.

Sinua

Rauhattomana minä
kiemurtelen sängylläni.
Hiestyneet suortuvat
tarttuvat auringon
paahtamiin poskiin.

Minä haluan sinua!

Rakkauteni ehto

Joka kerta,
kun lähdet luotani,
jokin minussa
kuolee
- pysyvästi.
Jokaisesta paluustasi
imen uutta
voimaa sylistäsi,
jotta olisin valmis
kun taas lähdet

Mutta pyydän:
älä palaa enää,
jos mietit,
kumpaa rakastat,
minua vai häntä.
Sydämeni ei tyydy
rakkauden
tähteisiin.

Taivaaseen

Tule lähemmäksi.
Punotaan ripsistä
tie taivaaseen ja
rakastellaan
enkelit lentoon.

Kuningatar

Tuulen matkaan
maailman mahdille
tahdoin itseni antaa.

Tahdoin iloita
sateella aurongosta,
hymyillä kanssa
taivaan kuun.

Olin yksi tähdistä,
se kaikkein kirkkain.
Kukaan ei pystynyt
pudottamaan minua,
sillä olin
kuningatar oman
maailmani.

Hiljainen sydän

Mieleni tekee
heittäytyä kaulaasi
sanoakseni sinulle,
kuinka hyvä sinä
olet minulle,
kuinka jokainen
liikkeesi saa
vereni kiehumaan ja
katseesi antautumaan.
Mutta jokin estää
sydäntäni valumasta
jalkoihisi, ja se pysyy vaiti.

Pelko, että menetän sinut.

Kaukana

Saat minut tavalla,
jota kukaan ei ole
koskaan tiennyt.
Sinun on kokonaisuus.
Ajatuksenikin ovat
sitoutuneet omiisi.
En tiennyt ennen,
että sydän voi olla
näin täynnä,
että toisen
voi tuntea,
vaikkei ole lähellä.

Lämpöä

Sataa.
Paitasi kastuu.
Tule ja rutista
minua lähemmäksi,
jotta tunnen
kuinka löydät
lämmön minusta.

Aikuiseksi

Iltaisin
surun kosketus
ihollani saa
minut itkemään
ikävääni sinuun
-ihminen

Jos aikuistuminen
merkitsee
tunteiden piilottamista,
minä en tahdo
kasvaa isoksi

Täällä taas :D

En oo pitkään aikaan kirjotellu mitää ja runosuoni on ehtyny :/
Löysin pari vihkoa missä on 2005-2007 väliseltä ajalta runoja, joten tätä päivitystä seuraavat runot on toooooooooosi vanhoja :DD

Tyhjä olo

14 vuoden ystävyys tais päättyä eilen... Mä en vaan pysty edes itkemään ja se ärsyttää, koska siitä tulee sellanen olo etten mä välitä, vaikka tiedän kuitenkin ite, et mä välitän... Mä välitän paljon.

Mulla on tyhjä olo. Semmonen olo, kun joku päättyy ja tiedät, ettet enää koskaan saa sitä takas. Mut ehkä näin on parempi.

Strange how it goes, one never knows,
what this life has planned for tomorrow
and sometimes the things that hurt your
feelings turn out to be the best for all of us

No matter how I cry, no matter what I do or say,
I know I'll lose you anyway
No matter how I try, no matter if I beg you on my knees,
I know tomorrow's gonna take us apart

I guess this is it, the time has come,
walk away, walk away don't look back
Dry up your tears, put on a smile,
don't you know a new life is waiting for you

No matter how I cry,
no matter what I do or say,
I know I'll lose you anyway
No matter how I fight,
no matter if I beg you on my knees,
I know tomorrow's gonna take us apart

No matter how I cry,
no matter what I do or say,
I know I'll lose you anyway
No matter how I fight,
no matter if I beg you on my knees,
I know tomorrow's gonna take us apart

huoh... <\3

Tänään mä en voi sannoo muuta ku et

En oo nähny vastaavaa
Sä oot ainutlaatusta...

Vittu, että voi taas ottaa päähän, se et menen ja ihastun aina vääriin tyyppeihin ja sit meen vielä tyhmänä kertoo sen...

Peikkotyttöni

Kadulla hiuksiini sataa lunta

Taivaalla tähdet näkee susta unta

Tunnen sen

Mulla on sun luokses ikävä

En tahdo eksyä

Satutin sua liian monta kertaa

Tiedän sen

Kuulen itkun hiljaisen

Huomaan

Mulla ei oo mitää ilman sua

Tahdon takaisin sun luo

En enää koskaan

Päästäis sua pois

En enää koskaan

Lähtis luotas pois

Niin heikko oon ilman sua

Niin koditon mä ilman sua

En koskaan

Päästäis sua pois

Illalla yksin en saa unta

Ikkunaan sade itkee suruaan

Lupaan sen

Sydäntäni tänään kuuntelen

Se kertoo mulle sen

En enää koskaan

Päästäis sua pois

En enää koskaan

Lähtis luotas pois

Niin heikko oon ilman sua

Niin koditon mä ilman sua

En koskaan

Päästäis sua pois

Niin lähelle

Mä pääsin sua

Kiinni syliisi

Nyt palelen

Sua etsien

En enää koskaan

Päästäis sua pois

En enää koskaan

Lähtis luotas pois

Niin heikko oon ilman sua

Niin koditon mä ilman sua

En koskaan

Päästäis sua pois

-Katri Ylander - En koskaan-

Sanni Ella Amanda 25.4.1992-6.2.2010

Kaipaan sua niin paljon. Mietin kaikkea mitä meillä oli ja olis voinu olla. Sä lähetit mulle sen kirjeen, jossa sä kerroit olevas valmis ottaa mut takas. Mäkin oisin halunnu sut takas, mut oli jo liian myöhästä...

Sä oot mulle kaikki kaikessa edelleen, vaikka en nää sua enää. Mä rakastan sua yli kaiken. Sä oot ensimmäinen ihminen, jota koskaan oon rakastanut... ja tuun aina rakastamaan sua.

Tää on niin vaikeeta, koska kukaan ei pysty ymmärtää tätä... tätä ei vaan voi yksinkertasesti ymmärtää, jos se ei oo sattunut omalle kohdalle.

Mä oon miettinyt, et mitä me tehtiin väärin? Miks me edes koskaan erottiin? Mikä ajoi meidät siihen päätökseen? Meniks se liian vakavaksi?

You were always there
Like a shining light
On my darkest days
You were there to guide me
And I miss you now
I wish you could see
Just how much your memory
Will always mean to me


In a blink of the night
I never got to say goodbye


Like shooting star
Flown across the room
So fast, so far
You were gone too soon
You're part of me
And I'll never be the same
Here without you
You were gone too soon


Tää on omistettu mun elämän enkelille
Ainoolle ihmiselle, jota oon koskaan rakastanu, enkä koskaan tuu rakastaa ketään enempää ku sua

Mi vida sin ti, es no vivir <\3

-R.I.P Sanni Ella Amanda Jokinen 25.4.1992-6.2.2011-

Ka-ka-ka-ka-kappas vaan
Huomasin että sua ra-kas-tan
Lupasin pitää mun tunteeni kurissa
Mutta mitäs teet kun sut nään joka unissa
Ollaan frendei, oli meidän motto
Ajateltiin sillon, että tokkopa
Tästä tulis mitään sen vakavampaa
Mutta sä tyttö vaan veit jalat alta
Kirjaimellisesti mä rupesin horjuu
Päätöksissä, en pystyny torjuu
Tunteita näitä ja nyt olet kanssani
Vannoin sua rakastavani
Honeybunny tahdon sut
Vaan muut saa mitä tahansa mussuttaa
Oot mun, mä oon sun
Ollaan yhdessä
Rakkauden tunne joka sydämeni sykkeessä

Can't really

I met him in the rain and tears went down my eyes as we kissed for the first time
It was love at first sight, it was wonderful and nice
What it really was, was suicide
And I cannot find a reason why he stayed that night with a girl we knew
He said it meant nothing
Well if that's what he wants, what the hell did I mean to him

And now they're wondering why I can't really like myself and feel pretty
But he gave my love to someone else
And now they're wondering why I can't really be myself and feel pretty
But he took too much and now I am gone

Just a bit of  time goes and I already know who's child I'm carrying inside me
It was just a weak moment, now the love that we felt is down on the floor as I bleed
Well it really meant nothing, at the same time it meant everything
What can I do
I'm just a little cracked up lying in my bed tonight

And I smile and I cry and I try to understand
But I can't
And I wait and I wait
For nothing...

Life is good
I can't complain
I mean I could
But no one's listening
Your image overhelmed my brain
And it feels great

Naah...

Kaikki ajatukset taas vaan pyörii päässä ja päätä särkee... Olin tänään vielä kaiken sen kävelemisen lisäks uudella lenkillä puol ysin jälkeen, etten ois tehny mitään tosi tyhmää ja harkitsematonta. Jos tää mun elämä lähtee taas luisuu alamäkee, ni mua ei sit enää sen luisun jälkeen oo... Ellei tapahdu jotain tosi mullistavaa.

Torstaina ois mun synttärit ja perjantaina tulee vieraita. Pitäis ehtii tehdä 102 asiaa ennen sitä. Sit mul on menossa jotain säätöä ja sen säädön pitäis tulla mun synttäreille perjantaina :) Se olis kyllä maailman paras synttärilahja :D

No mut joo... Kiviäkin kiinnosti taas tämä tieto ja meikä lähtee unille, että jaksaa huomenna piikittää itteensä ja toisia koulussa ;) Apuaaa!!! En haluu :/

Paras ystävä

Sinä sen tiedät,
olet mulle se numero yksi.
Kun sinulla on vaikeaa,
minä kuuntelen,
yritän saada suusi hymyyn upeaan.
Kun minulla on vaikeaa,
oloni helpottaa kun äänesi kuulla saan,
huolet sulle kertoa voin.
Luotan suhun enemmän ku kehenkään muuhun,
ja sinä tiedät sen, sinä voit myös luottaa minuun.
Ei olisi maailmaa ilman sinua,
ilman sinun ystävyyttäsi.
Maailma tuntuisi harmaalta ja synkältä,
ilman sinua.
Ei niitä iloisia naurahduksia,
surullisia kyynelehtimisiä.
Kaikki on tuntuu paremmalta kun on joku jolle ne kertoa,
Ei olisi niitä hetkiä hyviä,
hetkiä huonoja,
ystävyys kaiken kestää,
eikä kukaan onnistu tätä rikkomaan.

Tää on Evelle <3 Mun parhaalle ystävälle ja päivien pelastajalle <3 Kiitos et sä oot aina siinä <3

Sinä

Sinä kuljet minun ohitseni. Päivittäin sinä kuljet ohi aivan läheltä ja minä voin  haistaa hiustesi tuoksun, nähdä silmiesi hymyn ja tuntea askeltesi kaiun lattiaa vasten. Voisin kietoa käteni ympärillesi, niin läheltä sinä kuljet. Voisin sivellä kasvojasi ja suudella otsallesi karannutta hiuskiehkuraa. Tämän kaiken voisin tehdä ja paljon muutakin, jollet sinä kuitenkin kulkisi niin kaukana minusta. Vieraus venyttää meitä erottavat kolme senttimetriä valovuosiksi, joiden yli en pysty kurkottamaan.

Sinä olet sanonut minulle niin vähän, että lauseet voisi laskea kahden käden sormilla. Minäkään en ole puhunut sinulle, paitsi ajatuksissani joka hetki. Ajatuksissani minä kerron sinulle helliä salaisuuksia.

Haluaisin suudella sinua sateessa, kun pisarat tanssivat ympärillämme kuin kyyneleet, jotka eivät muista, että niiden pitäisi surra.

Haluaisin maalata sormiisi mietiskelevien aaltojen värit.

Miksi minun on niin vaikea lähestyä sinua? Olen kai ajatuksissani luonut sinusta kuvan, johon olen ihastunut ja jota en halua rikkoa. Se on typerää. Mielikuvaa ei voi halata. Tahtoisin oppia tuntemaan sinut oikein kunnolla, vaikka et sitten olisikaan mitään sellaista kuin olen kuvitellut. En halua vain haavekuvia, tahdon tutustua todelliseen ihmiseen. Mutta en vain saa sitä tehdyksi. Lähelläsi minut valtaa pelko siitä, että inhoat minua, vaikka et edes tunne minua. Yritän selittää itselleni, että ethän sinä voi inhota ketään, jota et tunne.

Kuinka minä sitten voin olla ihastunut johonkuhun, jota en tunne?

Sinä tulet uniini melkein joka yö. Sinä hymyilet minulle ja kävelet minua kohti. Katsot minua silmiin, enkä väistä katsettasi. Unissani minä olen rohkea ja itsevarma. Voisin suojella sinua kaikelta. Unissani me matkaamme kaukaisiin maihin, joista kukaan ei ole koskaan kuullut mitään. Meidän yllämme taivas kaartuu korkeana ja ihmeellisen värisenä. Se on niin kaunis, että meidän on pakko katsoa toisiimme, jotta emme pakahtuisi. Sinun silmäsi ovat syvät ja tummat. En osaa täysin tulkita katsettasi, mutta se on niin oudon kiehtova, että minua alkaa itkettää.

Herään siihen, että olen itkun partaalla. Painan kasvoni tyynyä vasten, mutta kyyneleet eivät tule. Miksi minun täytyy herätä, kun unissani olen niin paljon onnellisempi?

Sinä olet jo osa elämääni ja minusta tuntuu siltä, että nämä minun tunteeni sinua kohtaan ovat tärkeämpiä kuin mikään muu aiempi elämässäni. Siksi minun täytyy noukkia sisältäni itsevarmuuteni hiukkaset ja tulla juttlemaan sinulle. Meistä täytyy tulla ystävät. Minun täytyy ainakin yrittää, koska muutoin vietän koko loppuelämäni kirjoittamalla sinulle tällaisia samanlaisia tekestejä, joita sinä et koskaan tule näkemään.

Olen oppinut mitä on kaipaus

Olen oppinut, mitä on kaipaus. Olen oppinut tuntemaan ikävän ja tyhjyyden, jotka kiertelevät ympärilläni. Olen saanut huomata kuinka pitkiä ja hiljaisia yöt ovat.

Hän oli elämässäni ehkä vain vähän aikaa. Maailmankaikkeuden historian kannalta meidän tuttavuutemme oli vain henkäys. Me tulemme molemmat tapaamaan elämässämme vielä niin paljon ihmisiä, ettei kohtaamisemme tule olemaan kuin ehkä yksi satojen joukossa. Lausutuilla sanoilla ei kai ole kymmenen vuoden kuluttua mitään merkitystä. Me muistamme toisemme vuosien jälkeen vain hämärästi.

Silti, juuri nyt minä kaipaan häntä niin paljon, etten koskaan kuvitellut sitä mahdolliseksi. Minä kaipaan häntä, kun olen valveilla ja unissa me kohtaamme taas. Aamulla herätessäni en tahtoisi avata silmiäni. Miksi minun täytyy luopua hänestä? Kuvittelin, että en ikävöisi häntä. Kuvittelin, että voisin unohtaa hänen kellan pörheät hiuksensa ja  metsävihreät silmänsä ja pienen luomen vasemmassa poskessa. Kuvittelin voivani olla ajattelematta hänen ääntään ja puhettaan ja ajatuksiaan. Sain huomata olevani väärässä.

En voi kulkea koulussa yrittämättä etsiä häntä katseellani. Harhailen pitkin käytäviä, joita on liikaa. Kasvottomat ihmiset ympärilläni tukkivat tieni, enkä pääse heidän lävitseen. Joskus tavoitan hänen silmänsä, jotka ovat vakavat ja tummat, enkä kestä hänen katsettaan. Minun täytyy katsoa poispäin. Minun täytyy katsoa poispäin. Minun täytyy katsoa muualle, jotten ryntäisi hänen luokseen ja kietois käsiäni hänen ympärilleen.

Miksi se ei voinut jatkua?

Olen syyttänyt itseäni tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Olen miettinyt, mitä tein väärin ja kuinka olisin voinut tehdä kaiken toisin. Olen suunnitellut jokaista sanaa myöten, mitä sanoisin, jos voisin kääntää aikaa taaksepäin ja palata siihen hetkeen, kun tapasin hänet. Olen tullut siihen tulokseen, että minun olisi alusta alkaen pitänyt tuntea häntä kohtaan eri tavalla.

Hänen maailmaansa eivät kuulu minun tunteeni. Hänen maailmansa ei kuulu, että tyttö rakastaa toista tyttöä. Hänen maailmaansa ei kuulu, että ystävyys ei toisen puolesta olekaan pelkkää ystävyyttä. Minä en kuulu hänen maailmaansa. Silti haluaisin niin kovasti olla osa sitä.

Minä tahtoisin pyytää häneltä anteeksi. Minä en ollutkaan se, joksi hän minua luuli. Minä en onnistunut tappamaan sisälläni soivaa laulua. Teeskentelin, että en kuullut sitä, mutta se soi niin lujaa, etten voinut hillitä sitä. Ehkä minä olin liian läpinäkyvä. Ehkä en osannut näytellä tarpeeksi hyvin. Minä haluaisin pyytää häneltä anteeksi sitä, että olen se mikä olen. Mutta en voi muuttua.

Olen oppinut mitä tarkoittaa kaipaus. Se tarkoittaa yksinäisiä hetkiä kotona, kun kellon viisarit eivät liiku. Se tarkoittaa puristavaa tunnetta vatsassa, kun avaa jääkaapin oven ja näkee siellä jogurttia, josta hän pitää. Se tarkoittaa itkua kurkussa, kun tietää, ettei kukaan enää koskaan tule kutsumaan minua Kissaksi. Se tarkoittaa tyhjää katsetta silmissä, kun katsoo itseään peilistä.

Hän oli minun Suteni. Hän oli pehmeä ja lempeä ja viisas. Ja kuitenkin peto. Hän raateli minun tunteeni pieniksi, eträviksi palasiksi, jotka nyt repivät minua sisältä. Silti minä kaipaan häntä enemmän kuin mitään muuta.

Tiedän, että tämä suru menee ohi. Elämä jatkuu ja ehkä jo kuukauden kuluttua jaksan nauraa koko asialle. Olinpas tyhmä silloin. En minä koko loppuikääni tule muistelemaan häntä. Kuitenkin juuri nyt minä ajattelen häntä ja rakastan häntä, jos nyt tämänikäinen osaa mitään rakkaudesta sanoa. Hän ei ehkä koskaan saa tietää sitä. Mutta hän oli minun ensimmäinen enkelini.

Kato peiliin

Sä sanot ettei kiinnosta, mitä nyt pienistä

todellinen piru tulee esiin enkelistä

Sä suojelit mua, kun kuljin tätä matkaa

siihen kaikki päättyi, en haluu enää jatkaa

Syytät kaikesta mua, mut mieti mitä sä teit

paiskasit sydämeni maahan ja uusiks sen taas veit

Mitä mun pitäis sanoo, kun ei ole sanottvaa

sun on pakko jatkaa, peiliin sun on katottava

se ei auta et syytät muita sun omist ongelmista

Jäljet kyynelten

Mä peitän taitavasti jäljet kyynelten
Miks mä aina joudun kokemaan pettymisen?
Katso mun sisimpään,
huomaat kuinka joudun kärsimään

Enkeli

Mitä voi sanoa päivistä, jotka kuluvat ohi niin nopeasti, ettei niitä ehdi edes huomata? Mitä voi sanoa hetkistä, joiden toivoisi kestävän loputtomiin, mutta jotka juoksevat pakoon nauraen? Mitä voi sanoa siitä äkillisestä ilosta, kun huomaa, että on tutustunut toiseen?

En tiedä osaanko kirjoittaa, miltä on tuntunut tutustua Susannaan. Hyvältä totta kai, mutta en osaa oikein tarkemmin määritellä millä tavalla hyvältä.

Vielä en voi sanoa, että olisimme ystäviä. Emme ihan vielä. Kestää ehkä päivän tai pari. Tai viikkoja. Juuri nyt olemme kuitenkin hyvää vauhtia kulkemassa kohti ystävyyttä ja toisaalta se huolettaa minua. Mitä pitemmälle annan tämän mennä, sitä vaikeampaa on olla yksin salaisuutensa kanssa. Mutta minä en aio perääntyä.

Mitä voi sanoa siitä onnesta, kun voi istua toisen kanssa ruokalan pöydässä ja puhua kasvotusten, eikä tarvitse salaa vieresestä vain vilkuilla? Mitä voi sanoa siitä riemusta, kun voi juosta toista kohti käytävällä ja nähdä tämän hymyilevän?

Minulla ei ole sanoja kuvailemaan iloani. Eikä toisaalta myöskään sanoja sille pelolle, jonka olen huolellisesti kätkenyt sydämeni nurkkaan.

Mutta sen minä tiedän, että ystäväni Dora oli aivan oikeassa sanoessaan toissaviikon torstaita elämäni onnenpäiväksi, sillä sitä se tosiaan on ollut. Ilman sitä päivää tätä tuttavuutta ei ehkä olisi, vaan minä harhailisin yhäkin ympäri koulun käytäviä ja katselisin lattian harmaata mitäänsanomattomuutta, keräten rohkeutta mennä viimeinkin juttelemaan sille enkelille, joka istuu terveystiedon luokan eturivissä.